Historia

Mannerheimin Lastensuojeluliiton sytyttämän kipinän toi Pieksämäelle köyhäinhoidontarkastaja Georg Gauffin, jonka kodissa suoritettiin valmistelutyöt yleistä kokousta varten paikallisosaston perustamiseksi. Kokous pidettiin 25. päivänä maaliskuuta 1922 ja sinne oli saapunut yli 40 asiasta kiinnostunutta. Kokouksen puheenjohtajana toimi kirkkoherra Kaarlo Salovaara ja sihteerinä maisteri Kaarlo Meriluoto. Osaston nimeksi tuli PIEKSÄMÄEN LASTENSUOJELUYHDISTYS ja se liittyi alaosastona Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliittoon. Näitä alaosastoja oli tuolloin Suomessa jo noin kolmisenkymmentä. Säännöt hyväksyttiin ja ensimmäiseksi jäsenmaksuksi sovittiin 5 mk vuodessa. Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valttiin 12 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin tarkastaja Georg Gauffin, varapuheenjohtajaksi kirkkoherra Kaarlo Salovaara ja sihteeriksi maisteri Kaarlo Meriluoto sekä rahastonhoitajaksi maanviljelijä Mauri Tuomela. Yhdistys tuli rekisteröidyksi 14.10.1922.

Alkuvuosien toiminta kohdistettiin pikkulasten hoidon parantamiseen paikkakunnalla ja pyrkimys oli vähentää lapsikuolleisuutta. Lisäksi järjestettiin valistustilaisuuksia, joissa jaettiin aineistoa äideille ja äideiksi tuleville. Ohjeet käsittelivät lasten hoitoa, ruokailua ja vaatettamista. Hankittiin mm. vauvan vuoteeksi sopivia pärekoreja, joihin valmistettiin kapaloita, riepuja, paitoja ja muita sopivia vauvan varusteita lainattavaksi ja malliksi itsevalmistusta varten. Sotavuosien aikana osaston ja Punaisen Ristin tärkeänä tehtävänä oli ulkomailta ja kotimaasta kerättyjen vaateavustusten jakaminen niitä kipeästi tarvitseville. Sotakummi-toiminta antoi osastolle paljon työtä 40-luvulla ja vielä sen jälkeenkin. Vuodesta 1935 osasto harjoitti äitiyshuoltoa, joka tapahtui kätilö Saima Solannon luona neuvonta-asemalla, joksi vaatimatonta toimintapistettä kutsuttiin. Siellä tapahtui määräpäivinä myöskin lääkärin vastaanotto. Varsinainen lastenneuvola perustettiin vuonna 1940. Aluksi toiminta toteutettiin Punaisen Ristin Mikkelin piirihallituksen alaisena, mutta vuodesta 1942 itsenäisesti. Kunnallinen neuvola Pieksämäelle perustettiin vasta vuonna 1947, jolloin terveystalo valmistui.

Kun neuvolatoiminta siirtyi kunnan järjestämäksi, perusti Pieksämäen lastensuojeluyhdistys tilalle lasten päiväkodin. Päiväkodin perustamisen mahdollisti se, että osasto sai nahkuri Ferdinand Salolta ja hänen vaimoltaan Malviinalta testamenttilahjoituksena pienen talon tontteineen Pieksänjärven rannalta. Kyseisessä talossa toimi ensin äitiysneuvola ja sitten vuoteen 1956 lasten päiväkoti. Vuonna 1956 osasto saattoi ruotsalaisten lahjavarojen ja paikkakunnalta saatujen lahjoitusten turvin ostaa Savontie 40:ssä sijaitsevan – nykyisen Hermannin - kiinteistön neiti Betty Puraselta. Tässä osaston ylläpitämässä kiinteistössä 30-paikkainen päiväkoti toimi 40 toimintavuodestaan lähes 37 vuotta aina vuoteen 1993 saakka.

Osaston muita tärkeitä toimintamuotoja varhaisimpina vuosikymmeninä ovat olleet muun muassa: 40-luvulla maatalouskerhotyö, uimaopetuksen antaminen aina 70-luvulle saakka, hyvän käytöksen kurssit, toiminta nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi sekä vanhemmille tarkoitetut kasvattajakerhot. Myöhempinä vuosikymmeninä osasto on osallistunut mm. erilaisiin Liiton kampanjoihin: elämisen taitoa taiteesta, tukioppilastoimintaan, sairaan lapsen hoitorengastoimintaan, lystisunnuntai -tapahtumiin, vanhempainkouluihin, ympäristö lapselle -teemaan ja moniin muihin kulloinkin ajankohtaisin hankkeisiin.

Päiväkoti toimi kaupungin ostopalvelusopimuksella aina vuoden 1993 heinäkuun loppuun. Yhdistyksellä oli hyvä ja toimiva kiinteistö erinomaisella paikalla, ja niinpä toiminnan jatkosuunnittelu aloitettiinkin välittömästi. Kesällä 1993 oli alueen perheille järjestetty kysely, jossa nousi esiin toive perhekahvilatoiminnasta, jossa lapset ja vanhemmat voisivat tavata toisiaan vapaamuotoisen puuhastelun ja seurustelun merkeissä. Tämän lisäksi toivottiin lapsiparkkia eli lyhytaikaista lastenhoitoapua, lastenhoitopalveluiden välitystä sekä kirpputoria ja kierrätystoimintaa. Näiden toiveiden pohjalta oli helppo lähteä kehittämään Perhekahvila Hermannin toimintaa, joka sitten käynnistyi 4.10.1993. Ensimmäisenä työllisyysvaroin palkattuna työntekijänä ja Hermannin toiminnan käynnistäjänä työskenteli myöhemmin yhdistyksen puheenjohtajanakin toiminut Tiina Hämäläinen.

2000-luvulla Hermannissa on perhekahvilatoiminnan lisäksi järjestetty lukuisia erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä, kerhoja ja vertaisryhmiä sekä ohjattua leikkikenttätoimintaa kesäisin. Lapsille ja vanhemmille on ollut kerhoja, mm. äiti - vauva -kerho on toiminut useina vuosina ja vanhemmat ovat myös itse organisoineet iltaisin kokoontuvaa perhekerhoa. Hermanni on tarjonnut tilat myös mm. huumeita käyttävien nuorten vanhempien keskusteluryhmälle sekä väkivallasta kärsivien naisten kokoontumista varten. Hermannissa on organisoitu useana vuonna myös EU-ruokatuen jakoa. Perhekahvila on vuosien mittaan ollut myös harjoittelupaikka lukemattomille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Paikallisyhdistys on toiminut aktiivisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa; mm. seurakuntien, kaupungin ja työväenopiston, ja yhdistyksen hallituksesta on ollut osallistujia lukuisissa yhteistyöryhmissä.

Toiminnan pyörittäminen on onnistunut työllisyysvaroin palkatun henkilöstön ja kaupungin osoittamien kesäharjoittelijoiden turvin sekä yhdistyksen hallituksen jäsenten ja muiden vapaaehtoisten voimin. Tärkeä merkitys on myös ollut yhdistyksen saamilla lahjoituksilla, joita on vuosien mittaan saatu niin yksityisiltä henkilöiltä kuin eri yhteisöiltä. Lahjoitusten suomien varojen turvin on pystytty kunnostamaan ja ylläpitämään kiinteistöä ja sen pihapiiriä. Vuosina 2016-18 perhekahvila Hermanni läpikävi suuren peruskorjauksen, minkä mahdollistivat avustukset sekä yhdistyksen toimintaa tukemaan muodostettu kannatusryhmä.

Puheenjohtajina ovat alkuun osaston ja sittemmin paikallisyhdistyksen monipuolisella taipaleella toimineet tarkastaja Georg Gauffin, rehtori Kaarlo Meriluoto, rouva Kaarin Ortola, rovasti Lauri Salovaara, metsäteknikko Martti Saarinen, lehtori Hilkka Simonen sekä lehtori Annikki Lähdesmäki vuoden 2000 loppuun. Toimistopäällikkö Leena Kuivalainen toimi puheenjohtajana vuoteen 2007 vuoden loppuun ja Mia Tiihonen kauden 2008-2009, jonka jälkeen puheenjohtajana oli lastenkodinohjaaja Tiina Hämäläinen. Vuodet 2011-2016 puheenjohtajan toimessa oli lastentarhanopettaja Virpi Havu. Sen jälkeen puolentoista vuoden ajan puheenjohtajan tehtävää hoiti Nina Piippo ja kesäkuusta 2018 vuoden 2019 tehtävää hoiti Johanna Kohvakka. Vuoden 2020 alusta alkaen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Ilona Ronkainen.